Rautatiehakemisto 1947:
Villähde. 5 lk asema kuuluu Nastolan kuntaan, sijaiten asutukseltaan laajenevassa seudussa.
Henkilökunta: Asemapäällikkö, kirjuri yp., kirjuri ap. ja 2 ylim. sähköttäjää sekä 4
asemamiestä. Täydelliset yövuorot, junanlähettäjällä joka 4:s samoin asemamiehellä joka 4:s
yö. Asunnot: Asemapäälliköllä 3 h ja keittiö, kirjurilla ap. 2 h ja k sekä 3 kpl huoneen ja
keittiön asuntoja asemamiehiä ja ylim. varten. Kasvimaata on jonkunverran. Sähkövalo on.
Kansakouluun matkaa 1-2 km, oppikoulut Lahdessa. Kauppoihin matkaa ½-2 km. Lääkäri ja
kirkko Nastolassa, apteekki Lahdessa. Paikkakunnalla 2 tiilitehdasta, 2 huonekalu- ja 1
autokori- sekä 1 pärekoritehdas. Rahtikirjoja 100-200 pääasiassa huonekaluja ja puutavaraa.
Lippuja myydään keskim. 1500-2000 kpl kk:ssa. Henkilöjunia 20 ja tavarajunia 20 vakinaista
vrk:ssa lisäksi 6-10 ylim. tavarajunaa. Postiasema I hoidettavana, asemapäälliköllä apunaan
postiapulainen. 5 järveä 1-10 km etäisyyksillä asemasta. Metsät vuokrattu Lahden
metsästysseuralle. Nuoriso-, urheilu- ja SNS-seura sekä Marttayhdistys toimivat
paikkakunnalla. Eräänä etuna mainittava, että pääraiteiden vaihteet käännetään asemalla
olevasta kampiasetinlaitteesta.
***
Rautatiehakemisto-julkaisu oli tarkoitettu edistämään ihmisten hakeutumista
rautatieammatteihin ja auttamaan etenkin liikenne- ja rataosaston rautatieläisiä etenemään
työuralla uusiin tehtäviin eri puolilla rataverkkoa. Näin syntyi kilpailua suosituimpien
rautatiepaikkakuntien välillä, ja toisaalta saatiin hakijoita myös syrjäisille seuduille
aloittamaan rautatieläisen ura. Avoimista työpaikoista Valtionrautatiet ilmoitti säännöllisesti
ilmestyvässä vihkosessa VR Käskylehti. Se sisälsi myös tiedot lähinnä hallinnon ja liikkuvan
kaluston sekä liikenteenhoidon uudistuksista, mitkä koskivat koko henkilökuntaa.
Rautatiehakemisto sisälsi Villähde-esimerkin mukaisesti kuvauksen kunkin liikennepaikan
olosuhteista ympäristöineen. Aikoinaan, kun yleiset tietolähteet olivat niukat, tämä laitoksen
oma täsmäkuvaus auttoi tavoitteiden harkinnassa myös työnantajan näkökulmasta.
Tavallisesta poikkeavakin halukkuus toimipaikan suhteen oli mahdollista, jos esimerkiksi
tavoitteli metsästyksen ja kalastuksen harrastamisen mahdollisuuksia. Houkuttimia hakeutua
Villähteen 5. luokan asemalle olivat esimerkiksi sijainti asutukseltaan laajenevassa seudussa,
sähkövalo, lyhyt koulu- ja kauppamatka, SNS-seura sekä Marttayhdistys ja asemalla
kampiasetinlaite.
Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.
Villähteen (Willähti) asema. Alkuperäinen asemarakennus on vuodelta 1888, vasemmalle
länsipuolelle rakennettiin myöhemmin korkea päätyosa. Kuva on otettu pääraiteen I puolelta.
Vankalla puulaiturilla seisovat tyylikkäät virkailijat: parrakas asemapäällikkö Willberg vas.,
valkotakkinen sähköttäjä Varttinen ja asemamies Keskelä. Laiturilla näkyvät pukkipenkki ja
toinen pylväsvalaisin, minkä juurella tikas lyhdyn valon sytyttämistä varten. Valopetroli tai
muu nestemäinen valaistustekniikka oli peräisin Venäjältä, karbidi tuli vasta I maailmansodan
jälkeen Saksasta. Eteläpuolen paahteisen julkisivun ikkunoissa ovat markiisit, yllä nimikilpi.
Itäpäädyssä vain suomenkielinen nimikilpi Willähti sekä mainoskilpi. Rakennuksia
ympäröivät istutukset, puistikossa vas. kaivohuone. Villähde 1904.
Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.

Villähteen asema ratapihan länsisuuntaan. Villähde arviolta 1930-luvulla Aulis Mäkelä. Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.
Villähteen asema ratapihan länsisuuntaan. Raiteella 3 seisoo tavaravaunuja. Läntisen
tulovaihteen takana on vaihdekoju ja länsipään siipiopastin SEIS-asennossa. Vaihdekojun
tällä puolen on Heinämaantien tasoristeys maantiellä Villähde–Orimattila. Miesten kohdalla
on länsipäästä laajennettu liikennepaikkarakennus ja sen länsipuolella henkilökunnan
asuinrakennus. Asemalaiturin itäpäästä nousevan puurakenteisen maitolaiturin kohdalla on
sievä tavaramakasiini ja sen vieressä ulkohuonerakennus. Kaikki rakennukset näyttävät
hyväkuntoisilta. Valaisinpylväiden lyhdyt ovat vielä vanhanmalliset. Pitkän pylvään päässä on
erikoinen pidennysrakenne. Villähde arviolta 1930-luvulla Aulis Mäkelä.
Valokuvan ajoitusarvio nojaa muutamaan päätelmään. Onneksi kuva on otettu talvella, mikä
on ollut vähäluminen tai sitten eletään vasta talven alkupuolta. Joka tapauksessa ratapihan
raiteiden lumisuus auttaa näkemään, että oik. kulkee pääraide I ja muut ovat sivuraiteita. Jo
raiteistokaaviossa 1923 oli pääraiteen I lisäksi kolme sivuraidetta, joista uloin oli ns.
pussiraide eli turvaraide länsisuuntaan. Pääraide on koko pituudeltaan selvästi likainen,
tyypillinen höyryveturiajan paljon käytetty kulkutie, missä uusi lumi ei kauan säily puhtaana.
Sen sijaan raide 2 kesk. on huomattavan puhdas, ilmeisen vähän käytetty satunnaisiin
sivuutuksiin.
Raiteella 3 vas. seisoo puutavaralla kuormattuja avovaunuja tai sitten läpikulkujuna, jolloin
kysymyksessä olisi pitkähkö pysähdys, minkä aikana voi esiintyä liikennettä myös raiteella 2,
mikä on tavanomainen kohtaus- ja sivuutusraide. Länsipään siipiopastin Lankilanmäessä ja
vaihdekoju Heinämaantien tasoristeyksen takana näyttävät seisovan keskellä raidetta 2 –
eivät toki, vaan pääraiteen I etelävieressä molemmat. Raide 2 alkaa vasta tasoristeyksen tältä
puolen, missä on kilometripylväs 140 silloin kuten nykyäänkin. Maitolaituria en muista
Villähteellä nähneeni junistakaan, kun aloin kulkea Lahdessa 1956 alkaen – sen kohdalle
lähimmäksi asemaa rakennettiin uusi kaksoisraide Uusikylä–Lahti.
Raiteisto on siis ajalta ennen kaksoisraiteen valmistumista. Kaksoisraide eli pohjoinen
pääraide rataosalle Uusikylä–Lahti valmistui liikenteelle 1950-06-01. Kaksoisraiteen
pitkäaikaisesta rakennustyöstä ei näy merkkejä, kuten esimerkiksi Nastolan liikennepaikalla
jo ennen vuotta 1923 otetussa valokuvassa. Valokuva on siis viime sotia edeltävältä ajalta.
Laiturin valaisinlyhdyt ovat suorastaan keisariajan perua. Kaiken jälkeen on peräännyttävä
vähintään 1940-luvulle, jolloin ylipäänsä valokuvattiin vähän, kun kansalla oli muutakin
tekemistä. Näin perusteltu arvio kuvausajankohdasta on myöhäisintään 1930-luku.
Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.

Ohjaamovideo kiskobussijunasta H 252 Kouvola–Riihimäki Dm7. Kuvaleike VR 100 1962. Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.
Ohjaamovideo kiskobussijunasta H 252 Kouvola–Riihimäki Dm7. Juna on kulkenut osuuden
Uusikylä–Villähde vasenta raidetta ja siirtyy Villähteen ratapihan länsipäässä oikealle
raiteelle. Virkalakkinen asemamies työasussaan pitkässä päällystakissa ja kauluspaidassa
tervehtii veturinkuljettajaa vaihteella 2 varmuuslukituslaitoksen vaijerikanavan laudoituksen
päällä. Vaijerikanava jatkuu ilmajohtona kannatinpylväissä länsipään siipiopastimelle taust.,
mikä on luonnollisesti ”SEIS”-asennossa. Pietarinradassa on vielä viimeistä aikaa vanha
päällysrakenne: K43-kiskot, puupölkyt ja soratukikerros. Lankilanmäen päällä näkyy
Rehulankallion leikkaus ja oik. Erstan koulu. Kuvaleike VR 100 1962.
Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.

Tilapäiset lupapaikat Villähde Läntinen ja Villähden Itäinen 1990-luvulla. Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.
Vasen kuva. Villähteen liikennepaikka jaettiin kahdeksi 1990-luvun puolivälin
päällysrakenteen parannustyön Lahti–Lappeenranta ajaksi, jolloin radan eteläpuolelle
perustettiin tilapäiset lupapaikat Villähde Läntinen (kuvassa) Lahden suunnan vaihdekujaan
tulovaihteelle 3 ja Villähde Itäinen Uudenkylän suunnan vaihdekujaan tulovaihteelle 6.
Kumpaankin paikkaan varustettiin vaihdekoju. Villähde.
Oikea kuva. Villähteen tilapäisellä lupapaikalla vaihdekojun varustukseen kuului elintärkeä
huoltovaruste vesikannu, ei päällystölle vaan miehistölle, vaihdemiehelle, mikä on varmuuden
vuoksi mainittu. Villähde 1993-06 Jarmo Hirviniemi.
Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.

Uuden liikennepaikan ja matkustaja-aseman rakentaminen. Kuva ja lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.
Villähteen uuden liikennepaikan eli raiteenvaihtopaikan ja matkustaja-aseman rakentaminen
Lähtötilanne
Vasen kuva. Villähteen tulevan liikennepaikan (raiteenvaihtopaikan) alue Erstan
ylikulkusillalta itäsuuntaan. Viiden ratajohtopylvään valaisimet ovat eteläraiteen ja ent.
ratapihan puolella. Villähde 2008-05-31.
Oikea kuva. Villähteen tulevan matkustaja-aseman alue Erstan ylikulkusillalta länsisuuntaan
kilometripylvään 140 kohdalla ratajohtopylväiden välillä 139-37/38, 140-01/02 ja 140-
03/04. Seitsemän ratajohtopylvään päässä ovat valaisimet entisen ratapihan puolella, kuusi
eteläraiteen ja yksi pohjoisraiteen pylväissä. Ent. Heinämaantien tasoristeys erottuu vielä
radan poikki vasemmalle, myös laitetila pensaikossa. Tuomi kukkii eri puolilla aluetta.
Villähde 2008-05-31.
Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.

Villähteen kyläyhdistyksen pj. Matti Karmaa ja matkustaja-asemasta kertova liikennemerkki. Kuva ja lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.
Villähteen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Karmaa esittelee hymy huulessa Villähteen
matkustaja-asemasta ilmoittavaa liikennemerkkiä Erstan ylikulkusillalla tiedotusretkeilyllä
Etelä-Suomen Sanomien toimittajan Vili Lindströmin (Uuskallio) kanssa. Villähde 2009-05-28.
Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.

Villähteen raiteenvaihtopaikka on valmis 2009. Kuva ja lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.
Villähteen raiteenvaihtopaikka on valmis viikonlopun kestäneen asennusurakan jälkeen.
Vaihteet V501-504 Erstan ylikulkusillalta itäsuuntaan, vieressä huoltotie vaihteille, oik. ent.
ratapihan itäpää. Villähde 2009-07-01.
Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.

Matkustajajunat pysähtyvät Villähteen matkustaja-asemalla. Kuva ja lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.
Matkustajajunat pysähtyvät Villähteen matkustaja-asemalla
Erstan ylikulkusillalta länsisuuntaan hellepäivänä +29°C. Raiteen 1 näytössä oli
ohitusvaroitus ja raiteen 2 näytössä ko. taajamajunan H 231 tiedot. Käynnin tarkoitus oli
saada kuva junien H 231 ja H 326 kohtaamisesta Villähteen matkustaja-asemalla, ennen kuin
aikataulut muuttuvat 11. elokuuta. Kuvaussuunnitelma kummankin junien aikatauluaikaan
16.58 onnistui täydellisesti lähes viime hetkellä paahtavassa helteessä! Ensin saapui ja
pysähtyi raiteelle 2 taajamajuna H 231 Helsinki–Kouvola Sr2 3225+24 aks. EilX (kesäpituus)
tarkasti P-merkin kohdalle niin, että 4 vaunua mahtui laituriin, kuten matkustajille
ilmoitetaan automaattikuulutuksessa. Juna tosin saapui huolestuttavan ajoissa 16.57 sikälikin,
kun ei ollut matkustajia ollenkaan. Juna jäi onneksi tukevasti laituriin odottamaan lähtöaikaa. Vaunujen
kaikki ikkunat ovat auki! Sitten jo saapui viereen raiteelle 1 taajamajuna H 326
Kouvola–Riihimäki Sm4 6X28. Laiturissa odotti 2 matkustajaa. Helsingin-junan konduktööri
tarkkaili lähtöaikaa 5. vaunun ovesta samanaikaisesti. Varmaan hänkin näki kuvaajan sillalla,
kun oikein kurkotti, arvasi varmasti aikeeni. Kuvaajan jännitys jo helpotti konduktöörin
kurkistelusta huolimatta, sillä H 326 lipui laituriin juuri 16.58, eikä H 231 vielä lähtenyt.
Eläköön! Molemmat junat seisoivat hetkeä yli aikansa 16.58 rinnan paikoillaan konduktöörin
pitäessä yhä ovea auki. Pahus, olisi pitänyt antaa merkki kuvauksen onnistumisesta! H 326
lähti puoli minuuttia myöhässä, mutta H 231 ei vieläkään lähes 2 minuutin seisomisen jälkeen, tosin
konduktööri oli jo sisällä vaunussa. H 326 nousi jo Lankilan mäkeen ja loittoni kohti vihreää
opastinta, kun H231 yhä vain seisoi laiturissa, mistä se sentään lähti vihdoin 16.59 yli 2 minuutin
pysähdyksen jälkeen. Tilannehan oli kuin Villähteen pysäkillä ennen vanhaan, kun
lättähattujunallinen matkustajia rientoihinsa Lahteen odotti kärsimättömästi, milloin
pysäkinhoitaja Adolf Tyrni suvaitsee arvokkaasti astua lähettämään junan, mistä kukaan ei
laskeutunut tai mihin kukaan ei noussut. Kuvaajalle lankesi nyt kuitenkin täydellinen palvelu!
– Taust. Erstan niityn täytemaakenttä on yhä mullin mallin eikä sen kautta ole tietoakaan
kevytväylästä länsisuunnan asutuksesta suoraan asemalle, kuten aikoja sitten olin Nastolan
kunnalle esittänyt. Villähde 2014-08-06.
Lähde: Käsikirjoitus Markku Sakari Meriluoto 2026. Uusikylä Pietarinradan huipulla.
***
Markku Sakari Meriluoto toimi sinnikkäänä Uudenkylän ja Villähteen asemien ”esitaistelijana” 2001-2010. Periksiantamattomuutta saamme kiittää me lukemattomat villähteeläiset, jotka saamme nyt nopeaa junakyytiä käyttää ikiomalla asemallamme. Kiitos suuri! Uurastuksen palkinnoksi häntä saammekin nyt kutsua kunnianimellä Uudenkylän aseman inspehtori. Tässä hänen loppusanansa historiallisesta kotiseututyöstä:
”Loppulauseeksi kiteyttäisin vielä Uudenkylän ja Villähteen kymmenvuotisesta asemataistelusta 2001-2010:
Matkustajaliikenne katkesi Uudestakylästä 2005-2010 ja Villähteeltä 1969-2010. Kun aloitin taistelun, jokin korkeampi järki sai kytkemään mukaan Uudenkylän lisäksi myös Villähteen, vaikka siellä runsaan sukupolven aikana 41 vuodessa junamatkustus oli varmaan jo päässyt unohtumaan. Vaikutusvoiman kannalta oli aivan ratkaisevaa, että molemmat asemat olivat alusta alkaen tavoitteessa mukana ja siten kumpikin asukasyhteisö ja kaikki luottamusihmiset yksituumaisesti. Oli ihan oikein. että voittoa eli matkustajaliikenteen uutta alkamista juhlittiin yhdessä Erstan koululla 12. joulukuuta 2010 mukana me täyden junan tuomat vapaalipulla Uudestakylästä. Koko taisteluhistoria sisältyy käsikirjoituksen lukuun ”Kahdeksas ihme”. Sen motto on alkuperäiskielellä Victor Hugolta: ”On résiste à l’invaasion des armées; on ne résiste pas à l’invaasio des idées.
”Mikään ei ole niin voimakas kuin ajatus, jonka aika on tullut.” VICTOR HUGO””
Markku Sakari Meriluoto


