25.11.25 Nastola-seura ry:n kotiseutuaktiivi Matti Oijala kertoi täydelle salille yllättävän mielenkiintoisesta kotiseudustamme Villähteestä. Saimme hämmästyä useaan kertaan historian hämäräverhon avauduttua esityksen kuluessa. Tässä poimintoja esityksestä:
- Villähteen kylä on todennäköisesti syntynyt keskiajalla. Vanhin kirjallinen tieto on 1470-luvulta, jolloin mainitaan asukaskin, käräjälautamies Rauta Pieti.
- Rautakautisia löytöjä ei Villähteeltä ole vielä löydetty, lähialueilta kylläkin.
- Vuosisatojen aikana rajamuutoksia on tapahtunut Koiskalan ja Montarin suunnalla.
- Nimen Villähde muuntuminen historia-asiakirjoissa ajan saatossa: Willechtis v:een 1887 – Villähde henkikirjassa 1888 alkaen, kirjoitettuna myös muodossa Villähti. Nimen taustalla todennäköisesti lähteinen maaperä, ’villi lähde’; Villähteellä on useita lähteitä vielä tänäkin päivänä, moni kuitenkin maastoon kadonnut tai rakennettu (esim. Pyrylän pihassa).
- Lappula oli itsenäinen maakirjakylä 1544 Kymijärven rannassa. Villähteen kartano sijoittui Lappulaan 1650-luvulla ja siirtyi läheiselle mäelle, nykyiselle Vanhankartanonmäelle, ennen vuotta 1675.
- Keväällä 2025 museon arkeologi tutki Lappula/Vanhankartanonmäkeä ja löysi maan alla olevia rakennusten perustuksia, liesien jäänteitä ja arkeologista rakennusmateriaalia. Vanhankartanonmäki sai kiinteän muinaisjäännöksen statuksen keväällä 25. Se on myös arvokas perinnebiotooppi eli luontotyyppi, jossa vanhaa perua olevia kasvilajeja.
- 1830-luvulla kartanonherra Erik Johan Stråhle siirrätti Villähteen rusthollin uuteen paikkaan > empiretyylinen Erstan kartano sai alkunsa. Ersta-nimen etymologia omistajansa mukaan: ”Erikin maatila (ruots. Erstad)”. Erstan kartano luetaan valtakunnallisestikin merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi. 1915 Erstan kartanon maista lohkottiin 24 pientilaa, jotka käyttivät yhteismetsää. 1900-luvun alussa kartanon ympäristössä oli mäkitupalaisasutusta.
- Nykyisen Villähteentien entisen Nastolan ja Lahden rajan tienoilla on hieno luontokohde, jalopuumetsä, jonka kohdalla on 1740-luvulla sijainnut Sarapiston krouvi, useita Koiskalan torppia sekä Konnilan ulkokartano 1800-luvun lopulla.
- Ylinen Viipurintie = suunnilleen nykyinen Villähteentie. Keskiajalta alkaen kulkureitti Karjalaan.
- Luontokohteita:
- Kymijärven Niemi, Haikkari: Niemelän torppien jäännöksiä ja Päijät-Hämeessä merkittävä pähkinälehto.
- Haikkarinmäki: kivisärkkä, jolla Kymijärven vesi aiemmin ollut korkeammalla. Haikka = haitta, este.
- Hopeakoivunmäki Vanhankartanonmäen itäpuolella. Nimen alkuperä epäselvä, alueella ollut sittemmin kaadettu ’hopeakoivu’.
- Musankivi: keskiaikainen rajakivi suoalueella, nähtävyys. ’Suonkivi’ (ruots. moss).
- Villähteen vesimyllyt: Kukkasjoessa 1800-luvun raunio, Kilpasenojassa Tuovan ja Kinnankosken myllyt.
- Montarinmäellä rajamerkki .
- ”Karhu Mänty” karhunkaatorituaaliin liittynyt mänty (Pyrylän lähellä), kartassa 1749.
 Hollolan voutikunnan maakirjan 1544 Lappula-sivu, ylhäällä vasemmalla. Hämeen voutikuntien tilejä. Asiakirjat. 3684 Maakirja (1544-1544). Tiedosto 33. Kansallisarkisto. |
|