Keskiaikainen Villähteen suurkylä 1483-2026
Ensimmäinen tunnettu lahtelainen Kalku Lactis toimi keskiajalla lautamiehenä Hollolan käräjillä 29.7.1445. Tämä on vanhin säilynyt tieto Lahden kylästä. 38 vuotta myöhemmin Lahden ja Villähteen kylien välistä rajariitaa soviteltiin Hollolan käräjillä 1.6.1483. Tällä hetkellä tämä on ensimmäinen löytynyt varma tieto Villähteen kylästä. Ensimmäinen tunnettu villähteläinen ‘Rauta Pieti Willechtist’ toimi vuosi myöhemmin lautamiehenä Asikkalan “Karialan kylän” käräjillä 13.11.1484. Rauta Pieti mainitaan myös Uudenkylän käräjien lautamiehenä 5.3.1478 ja mahdollisesti Asikkalan “Pulkilan kylän” käräjillä 29.7.1481 todistajana nimellä Peder Seppä (jos kyse samasta henkilöstä), mutta näissä asiakirjoissa ei mainita kotipaikkaa. [1] [2]
Lahden ja Villähteen kylien välistä rajariitaa soviteltiin siis Hollolan käräjillä 1.6.1483. Kuusi miestä kävivät tarkastamassa kylien välisillä rajamerkinnöillä. Raja sijaitsi kylien välisellä “Aidanojan suun” isolla kivellä “Masankiwellä” ja yleisen maantien vieressä eli Ylisen Viipurintien varrella, jonka nykyinen nimi on Villähteentie. Musankivi, Mustaojansuu, Aidanojan haara sekä tämä tuntemattomaksi jäänyt Villähteentien kivi on merkitty Koiskalan tiluskarttaan vuonna 1692, jolloin sekä Musankivi lähellä Linnaisenmäkeä, Aidanojan haara lähellä Linnaistensuota, Mustaojan suu Kymijärven etelärannan Huhdinpohjassa että Villähteentien kivi ovat Koiskalan ja Lahden väliset rajamerkit. Samat rajamerkinnät löytyvät myös Nastolan kappeliseurakunnan kartasta 1749-1762. [3] [4]
En löydä Museoviraston Kyppi-palveluun kirjattua epävarmaa tietoa, jonka mukaan Villähde ehkä mainittu vuonna 1470. Kirjauksen tehnyt tutkija ei ole kirjannut lähdetietoa, mihin asiakirjaan viitataan. [5]
Tämän perusteella Villähde on varmuudella keskiaikainen Ylisen Viipurintienvarren mäen hämäläiskylä, joka on olemassa 1400-luvulla, ensimmäinen varma asiakirjatieto 1.6.1483. Toistaiseksi ei ole löytynyt esinetodisteita Villähteen kylästä rautakaudella. Vanhimmat Museovirastoon toimitetut metallinetsintälöydöt on ajoitettu Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa Vaasan aikaan 1523–1617. [6]
Nimi Villähde esiintyy jo 1400-luvulla kirjallisissa lähteissä ja on lyhentynyt jo varhain kutakuinkin nykyasuunsa. Nimen merkityksestä on useita selitysmalleja: “villi lähde” (voimakkaasti pulppuava pohjaveden lähteensilmä), “Villinlähde” (Villi < Vilhelm eli Villi-niminen henkilö), “viljalähde” (merkityksessä uhrilähde tai kylmälähde) ja “kylmä lähde” (“vilu”, “viljo”, “vilja”, “viljä”). Nimen toinen muoto Villähti on johdettu ruotsinkielisestä nimestä Willechtis / Willectis. [5] [6] [7] [8] [9] [10].
Lähteet:
1. Lahden historian kohokohtia, Lahden historiallinen museo, 2025.
https://www.lahdenhistoriallinen.fi/tee-ja-koe/lahden-historian-kohokohtia/lahlen-kalle-eli-kalku-lactis-kalakarajilla-vuonna-1445/. Viitattu 28.12.2025.
2. Bidrag till Finlands historia med understöd af statsmedel i tryck utgifna af Finska statsarkivet, Reinhold Hausen, Helsinki 1881-1883. Pasilan kirjavaraston käsikirjasto, Helsinki. BFH 1: 78, 12, 3. Viitattu 10.12.2025.
3. Koiskalan tiluskartta 1692, tiedosto 3, Forssell, L. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. H HÄMEEN LÄÄNI. Nastola. H24:4/1 Koiskala; Tiluskartta ja pöytäkirja (1692-1692). Tiedosto 3. Kansallisarkisto.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=3902803226&aineistoId=2543479373. Viitattu 28.12.2025.
4. Nastolan kappeliseurakunta Hollolan pitäjässä 1749-1792, Mandolin. Hämeen läänin maanmittauskonttorin arkisto, Ia35 Nastola, I – 6:G Charta öfver Nastola capellgälds råskilnader uti Hållola sockn 1749-1762; Kansallisarkisto. Viitattu 27.11.2025.
5. Villähteen kylä, tunnus 1000024136, Museovirasto / Kyppi.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000024136, viitattu 28.12.2025.
Päijät-Hämeen maakuntakaava, Historiallisen ajan muinaisjäännösten arviointi, Esko Tikkala, Päivi Taipale, Eetu Sorvali, Lahden kaupunginmuseo, 2012, sivu 57.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=115933&ttyyppi=pdf&kansio_id=0. Viitattu 28.12.2025.
6. Nastopelto, kyppi.fi, Museovirasto / Lahden museot. Viitattu 6.1.2026.
7. Hämeen kylännimet, Saulo Kepsu, Kotimaisten kielten keskus (Kotus) 2022, Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 71.
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk71/Hameen_kylannimet.pdf. Viitattu 28.11.2025.
8. Suomalainen paikannimikirja, Kotimaisten kielten keskus (Kotus) 2007, Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63. Kotimaisten kielten keskus ja Tapio Palvelut Oy / Karttakeskus, Helsinki 2019.
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf. Viitattu 5.12.2025.
9. Nimistöntutkija Helinä Uusitalo, Kotimaisten kielten keskus, s-postiviesti Villähde-nimen alkuperästä 5.12.2025.
10. Hämeen voutikuntien maakirjat ja 1600-1700-lukujen kartat, Kansallisarkiston Uusiastia. Viitattu 28.12.2025.
Villähteen vanha rautatieasema 1904. Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma. CC BY-NC-SA 4.0.
Kuvattu Villähteen kylää Kankaan kansakoulun viereiseltä, Salpausselkään kuuluvalta mäeltä. Kuvasta tunnistettu Ylinen Viipurintie lännen suuntaan, Västilän talo sekä Orrilanmäellä nykyisen Mäkisen ja Staufferin tilojen taloja, alapuolella ainakin Hietasen tilan taloja. Kuvattu 1931. – Maisema Villähteen kylästä. Museovirasto. Museoviraston kansatieteellinen kuvakokoelma KK2001:129, CC BY 4.0.